maanantai 23. toukokuuta 2016

Mr ONEderful

Meillä on ihan kohta yksivuotias. Yksivuotias tarvitsee arvolleen sopivan haalarin, tietysti.

Paitsi että tämä tuli vähän niinkuin vahingossa, kun en ollut muistanut leikata haarakiilaa ollenkaan, ja sen vuoksi jouduin uhraamaan toisen hihan. Hiha piti tietenkin korvata jollakin, ja koska talosta nyt sattui löytymään keltainen vetoketju, keltaista joustocollege ja keltaista silityskalvoa, päätin yhdistää ne tähän tylsään tummansiniseen haalariin. Tämä on samalla kaavalla tehty kuin edellisen postauksen neuloshaalari, mutta siihen jätin vähän reilummin väljyyksiä kun sitä on tarkoitus pitää sisävaatteiden päällä, ja tämä on itsessään jo sisävaate.


Selässä teksti Mr. ONEderful


Ja edessä ykkönen. Voitte kuvitella sen tuolta kainalosta :D 


Tätä herraa ei tänään seisallaan kuvata, kiukkupäivä, sukat makkaralla ja kaikki muutenkin päin honkia ;) 

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kylmille kesäkeleille

Suomen kesä on just sitä. Kylmä ja kolea. Neuloshaalarin mentävä aukko oli vielä poikasen vaatekaapissa. 

RUOHOA!

Niskassa piristeenä piipulahuppu. 

Vinovetoketjuhuppari Dobermamin ohjeilla

Ja tämän pikku reissun päätteeksi päätin siirtää kultapiiskut eri kohtaan kukkapenkissä. Uskotteko, että mulla oli kaveri. Uskotteko, että haalarin polvet ovat vihreät. Käyttövaate, ei haittaa :) .


keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Lisää fleeceä välikauteen

Vähän lisää sitä välikausivaatetta. Kuten edellisessä tekstissä kerroin, pääsiäisen lämpimät kelit yllättivät täysin. Ensimmäisenä aloin tekemään tätä fleecetakkia keskimmäiselle kuoritakin alle, mutta eihän tämä ekana valmistunut tietenkään. Vetoketju oli vähän haastavampi löytää, mutta onneksi on äiti joka auttoi. 


Takista löytyy ekaluokkalaiselle tärkeät taskut. Pienet kylläkin, ettei sinne kovin isoja aarteita (kiviä) varastoitaisi. Tikkaukset tässäkin kaksinkertaista lankaa. Yksinkertainen ei juuri paksusta ja pörröisestä fleecestä erottunut. 


Jopa ripustuslenkin muistin tehdä. Ja koska kiireellä tein, en jaksanut piilotella vetoketjua kauluksen sisään vaikka se varmasti olisi ollut paremman näköinen niin. Ehkä tämä nyt muutaman viikon menee koulumatkoilla. Sikälimikäli se tilaamani kuoritakki nyt suostuis joskus tulemaan, edellinen takki on kadonnut paikkaan X, joten poika kärsii toistaiseksi toppatakin kanssa nämä +10 asteen ilmat... 






tiistai 29. maaliskuuta 2016

Fleecehaalari välikauteen

Välikausi, sanahirviö. Turha sana. En edelleenkään kolmen lapsen äitinä tiedä mitä se tarkoittaa. Meillä on kevät ja syksy ;) 

Vaan se kevät vähän yllätti. Tai lämpimät ilmat ainakin.Ja pienen ppituuskasvu myös. Kuopus läkähtyy vaunuissa, samalla kun jalat jäävät paljaiksi kun enää ei voi kääntää lahjetta varpaiden suojaksi. Me on siis koko talvi pärjätty ilman toppatöppösiä. Vaikka semmosetkin tein joskus. 

Mutta nyt askartelin pienimmälle uuden haalarin vaunu-unille. Kaava Ottobren Jumpsuit, ensimmäistä kertaa tämä kaava pääsi kokeiluun, kun Villikko oli hukassa. Pelottavan lyhyeltä näyttää haalarin niska-haaramitta, ja ehkä lahkeetkin. Koko on 80, käytössä meillä kuitenkin vasta 74 kokoiset vaatteet. Jospa tämä kuitenkin menisi. 

Värkkäsin tähän koristetikkaukset peittarilla. Pistin sieppariin kaksi lankaa, ja sain vähän paremmin erottuvat ompeleet. Oikeammin hoksasin tämän keskimmäisen takin yhteydessä, mutta koska siihen ei vielä vetskaria löytynyt, niin etuilin tällä haalarilla nyt. 


Samaten tein vetoketjun päähän suojan, ettei hankaisi pienen naamaa. Harmi kun en hoksannut tehdä tuota listaa nurjalle ihan alas asti. Olis ollut huomattavasti kivemman näköinen. Vaikka eihän se mihinkään näy kun haalari on käytössä :D .


Tällä toivottavasti pärjätään kevät, ja kesäkin jos on viileitä ilmoja. Ostin pojalle vuorettoman kurahaalarin, niin tätä voi sitten pitää myös sen alla jos kylmiä ja märkiä päiviä on. Toivottavasti ei ole, ainakaan kesällä!

torstai 17. maaliskuuta 2016

Kuopuksen uusi asu


Pesukarhut vaan on niin söpöjä. Semmosen halusin pikkumiehen puseroon. Ja senhän minä sitten silityskalvoista leikkasin. Kaavana käytin Ottobren Kisuliinia. Kankaat Kärkkäiseltä, uusi minttu on mukavan värinen. 


Puserosta löytyy myös kokolappu niskasta. 


Ja puserolle tein kaveriksi mustat trikoohousut. Kaavana hyväksi havaittu pojallekin Brindille & Twig-cuff waist leggings. 




maanantai 29. helmikuuta 2016

Jalkapeite rattaisiin

Normaali ajattelumalli mulle on "miksi ostaa, kun voi tehdä itse". Esimerkkinä siitä miehen mönkijän penkki, jonka päällystin. Mukava pikku projekti viime viikolta, kun isäntä oli apukäsinä. Ei sitä oikeasti yksin ois saanut ainakaan mun hermoilla. 

Toinen mukava pikku projekti on ollut mielen päällä joulukuun alusta asti, kun kärryt ostettiin. Meillä on Crescent Comfort yhdistelmät, pikkukossi on tähän asti mahtunut nukkumaan vaunukopassa, mutta se alkaa toppapussin kanssa käymään todella ahtaaksi, niin ratasosaan piti saada jalkapeite. Tässä kaupassa sitä jalkapeitettä ei tullut mukana, eikä niitä tuntunut oikeen mistään löytyvänkään niin olen sitten suunnitellut ja pyöritellyt jalkapeitteen tekoa mielessäni joulukuulta asti. Nyt kun tarve on hiihtolomalla, alkoi olla pikku pakko tehdäkin. Sehän se on paras kannustin, se pikkuinen kiire. 

Tältäpä se sitten näyttää. Päällä kosteutta ja tuulta pitävää kangasta Kangastukusta. Lisko on heijastinkalvoa, leikattu Silhouette Portraitilla aika moneen kertaan kun silitys oli vähän enemmän haastavaa kuin osasin kuvitella. Siksi tuossa peitteessäkin on nyt tasku, joka muuten on ihan oikeasti suorassa, mutta kuminauha tuolla reunassa kirraa epätasaisesti nyt. Alta löytyy silitysraudan kuva ja epäonnistunut lisko. Peite kiinnitetään noilla pitkillä hihnoilla mitkä pöllein pojan lumilautapaketista, kun ei kuulemma jalkalenkkiä aikonut käyttää. Nepparit kävin laitattamassa suutarilla, ja luultavasti pitää laittaa muutama neppari lisää, koska en tajunnut mittoa tuota kotona ollenkaan. 

Heijastinkalvoa siksi, että näissäkään rattaissa ei ollut yhden yhtä heijastinta valmiina. Jos istuinosan kääntää lapselle kasvot menosuuntaan, niin tuosta heijastimestakin on enemmän hyötyä. 

Vuorena punainen tähtifleece piristämään, vaikka eihän se tuolta edes näy mihinkään.



Yläosan saa nukkuvan lapsen suojaksi kiinni kuomun neppareihin

Ja istuvalta lapselta sen voi kääntää pois edestä. 


Ja siinäpä sitä sitten ollaankin jo in action. Karkauspäivänä 2016 paistoi ainakin meillä aurinko tosi kirkkaasti. Lämmitti selkää niin, että kevään tietää olevan tulossa. Sitten joskus kuukauden päästä aikaisintaan, kiitos. Vaunuverho pitää ehkä uusia ;) 






torstai 25. helmikuuta 2016

Meillä oli ompeluleiri


Ties monettako kertaa meillä oli ompeluleiri. Reilu kymmenen naista, koko viikonloppu aikaa ommella. VAU! Paitsi että minä ompelin vain lauantain, mutta oli sekin kokemus olla koko päivä aamu ysistä ilta seitsemään pienestä erossa. Hyvin selvisin kuitenkin ;) Olin päättänyt maksimoida ompeluajan, ja leikoin valmiiksi isompia bodeja, muutaman synttärilahjan, keskimmäiselle pojalle puseron, itselleni housut. Lisäksi ompelin itselleni hupparin loppuun ja äidille puseron. Kuvia ei näistä jälkimmäisistä nyt ole, mutta lasten yläosat ovat alla.

Bodeissa kaavana joko Ottobren Kisuliini kokoa 80, tai oma sovellukseni joka vaikuttaa oikein mukavalta käytössä. Kuvat ovat näköjään vinkkaralla mutta tällä mennään. 







Nämä muutama ylläri lähtee meiltä pois kunhan aika on kypsä. Saajien äidit varmaan omansa tunnistaa, jos sattuvat kurkkaamaan tänne.. 


Niin ja ompelinhan minä tietenkin kuopukselle mintusta Paapiin Quotesta unihaalarin. Tätä oli pakko ostaa, kun sitä niin loistavalla myyntipuheella myytiin. Tiedoksi, mun mielestä tämä ei suinkaan ole vuoden 2015 kamalin kangas. 



Ja kuten noista yllä olevistakin kuvista saattaa huomata, meille on kotiutunut uusi lelu. Tai mullehan se tuli. Leiriviikonlopun perjantaina. Lievitti hitusen tuskaa, mutta samalla harmitti, ettei mulla oikein ole yksivärisiä kankaita mistä pojille tehdä vaatetta. Musta trikoo on Kärkkäiseltä, ja harmaa meleerattu Jonicilta. Jonicilta oisin tilannut enemmänkin, mutta ei sitten kuitenkaan semmosia takuuvarmoja värejä 7- ja 11-vuotiaille löytynyt muita. 

Eli Silhouette Portrait nököttää tuossa koneen vieressä valmiina palvelemaan. Ekana leikoin noita yllä näkyviä kuvia, norsua, valasta ja kokomerkkejä. Sitten tein isoille pojille toivepuserot. Edelleen naurattaa, pojat sai valita mitkä kuvat hyvänsä, ja molemmat päätyi mainostamaan limsoja... 

 



Nyt sitten vaan opetellaan, opetellaan, opetellaan! 

perjantai 22. tammikuuta 2016

Haalari perheen pienimmälle

Uudessa Ottobressa (1/16) oli kivoja vaatteita pikkupojille. Ensimmäisenä työn alle ja pyykkiin kuvaamatta on päässyt Reggae-huppuhaalari. Nyt kuviin pääsi eilen tehty Koala pilvivelourista. Resoireihin värkkäsin kaksivärisyyttä laiskuuttani. En siis jaksanut lähteä etsimään oikean kokoista mustaa resorinpalaa, niin tein sitten valkoisella jatkot.


Pieni poikani on jo yli 7kk, vaatekoko 74 omatekoisissa passeli. Ostovaatteista ei niin ole edes kokemusta, sen verran vähän niitä on tullut ostettua. Näihin haalareihin jatkoin lahjetta kolmisen senttiä, en yhtään tykkää pitkistä resoreista joten siksi näin. Niska-haara on siinä hilkulla jäämässä pieneksi kohta, mutta onneksi kasvu ei enää oo niin valtavaa. Eli oisko sittenkin tästäkin kaavasta ollut parempi koko isompi? Leveyttä ei kyllä enempää kaivata.


Yksi haalari on vielä leikattuna. Nyt, kun pakkaset ovat talttuneet, olis ompeluaikaakin kun pieni nukkuu pitkiä 2-3 tunnin päikkäreitään pihalla, mutta eihän näitä nyt enää tarvita. Onneksi talvi ei vielä ole ohi ;)