sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Collegefarkut farkkucollegesta

Noshin farkkucollegea olen haikaillut pitempään. Nyt viimein kun uskalsin tilata, se ihan väenvängällä halusi muuntua wannabe-farkuiksi, joggerjeanstyyppisiksi.

128 senttisissä housuissa on vyötäröllä resori, jonka sisällä kuminauha. lisäksi napinlävet nauhaa varten. Lahkeessa kuminauha myös.


Etupuolella yksityskohtana leikkaukset, polven kohta on kaksinkertainen. En halunnut heti olla paikkaamassa reikäistä polvea, joita meillä kyllä riittää.. 


Takana farkkumaisuutta tuomassa takakaarroke ja takataskut. 


Nyt arvon meneekö nämä pukin pakettiin vai annanko heti.. 

tiistai 24. marraskuuta 2015

Taikurin body

Pieni poikani kasvaa ja tarvitsee uusia vaatteita. Niitä syntyy yksi silloin, toinen tällöin. Suurin osa jää kuvaamatta.

Tämä body on saumurin testiajovaate. Saumuri on tempunnut pitkän aikaa, ja puhdistin ja värkkäsin sen kanssa eilen hetken jos toisenkin, ja sain testitilkulle tyydyttävän tikin. Halusin kuitenkin ommella vähän enemmän, että näen onko tikki oikeasti kunnossa vai ei. Lisäksi tässä vaatteessa näkyy huonojen öiden netissä surffailut. On siis yhden tunnetun merkin törkeä kopio. Toki jonkin verran erilainen, mutta tunnistettavissa.. Hyvin paljon olen ideoita netistä kaivanut. Oma arkku on nyt vähän tyhjä. 

Pahoittelut huonosta kuvasta, ilma on vähän sininen näköjään :) . 


Tämä onkin varsinainen testivaate. Aplikaatioon en löytänyt mieluista kangasta. Olisin siis hyvinkin saattanut kelpuuttaa siihen jotain ihan muuta kuin tähtiä tai silinterihattuja. Mutta kun mitään passelia kangasta ei ollut, testasin Dylonin kangastusseja ekaa kertaa. 
  

Hoksaatko mikä merkki? Samalta sivulta ideoin yhden joululahjankin.. Siitä lisää kunhan se on tehty. 


sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Lompakko, käsilaukku, mikä vaan

Tykkään haastaa itseni kaikenmaailman pussukkaväkerryksillä. Bongasin netistä Pearl Wallet Clutchin kaavan. Semmonen oli pakko saada. Ihan pakko.

Aivot meinasi nyrhähtää ohjetta lukiessa, mutta niin vaan tälläkin kielitaidolla (joka ei muuten oo kaksinen) tuli mullekkin ikioma nyssäkkä.


On papukaijalukkoa ja D-renkaita, magneettilukkoja ja vetskaria..


Sisällä on 8 korttipaikkaa jotka pikana tietenkin täytin. Molempien korttitaskujen taakse mahtuu esim. älypuhelin, vähän isompikin semmonen. Tai vaikka seteleitä. Ehkä passikin, enpä hoksannut kokeilla. 


Tämän saa myös irrotettua kahdeksi erilliseksi osaksi. Ei näitä kyllä oikeen erikseen minusta pysty käyttämään, että en ihan ymmärtänyt tuon tarkoitusta. 

Toisen korttipuoliskon takana on vetskaritasku, sinnekkin mahtuu puhelin.  

Kaipaamaan jäin pienempää taskua kolikoita varten, ja on tämä vaatimattomalle ihmiselle vähän turhan iso, Mutta jahka työt alkaa, täällä pysyy tallessa perinteinen kalenteri!

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Ekaluokkalaisen pusero

Kelit ei kyllä oikeen oo tämmöselle trikoopuserolle enää parhaat mahdolliset. Mutta ehkä talvella sitten paksumman takin kanssa.

Aamulla pakkasta oli 7 astetta, mutta niin vaan poika uuden puseron päällensä pisti ja lähti kouluun. 

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Merinovillaa


Pikkumies saa päiväunille yllensä merinovillahaalarin. Haalarille tein kaveriksi vielä kypärälakin ja tumput, jotka jo kadotin. Sukissa lämmittää alpakan villa. Onkin aivan unelmat nuo sukat. 


Haalari on kokoa 74, siinä pitäisi riittää pituuden kevääseen asti.


Haalarin vetskarille tein tuon suojuksen, jonka tekemiseen piti kyllä pyytää apua paikallisesta ompeluryhmästä. Nytpä sekin on opeteltu.

lauantai 3. lokakuuta 2015

Saumanvaran sydämestä - Roosa nauha huutokauppa


Roosa nauha-huutikseen tein babynestin. Pesän vauvalle. Olin tehnyt omalle pienelle yhden, ja koska tykkään tämmöisestä värkkäämisestä, halusin tehdä toisenkin. Ja mikäpä sen parempi kohde kuin hyväntekeväisyys.


Huutokauppa järjestetään Facebookin ryhmässä 9.10, eli ensi perjantaina. Nyt kaikki liittymään ja tutustumaan huutokaupan sääntöihin, ja reippaasti huutamaan sitten perjantaina ;) . Nappi löytyy tuolta sivun yläreunasta. 




perjantai 2. lokakuuta 2015

Bodylle jatkoaikaa

Viljamin puodin Panda huusi pääsyä bodyksi, vaikka niitä meillä tässä käytössä olevassa koossa on jo sanotaanko riittävästi, jos ei melkein liikaakin. 


Ylin panda on tosi ylhäällä, mutta nyt se jää housujen kanssa näkyviin kokonaisena. 


Virittelin bodyyn vähän pituutta lisää, aika näyttää onko tuo käyttökelpoinen tyyli. En kuitenkaan laittanut vielä toisia neppareita takakappaleelle painamaan. Laitan ne mieluummin sitten kun on sen aika.




maanantai 28. syyskuuta 2015

Esikoisen toivehuppari

Joskus harvoin toteutan lapsen toiveet alusta loppuun. Nyt kuitenkin tein niin. 

Kriteerit oli
1. Aku Ankka
2. Vetoketjutaskut
3. Huppari



Kokkolan Halpa-Hallista joustocollege 6€/metri, vetskarit paikallisen Löytöpalan loppuunmyynnistä, Aku kangasväreillä. 

On mieluinen. Tietty, onhan se toiveiden mukaan tehty. 

Paitsi että huijasin. Tasku on vaan toisella puolella, oli liian vaativa tehtävä mulle. Äiti ompeli toisen, minä jatkan harjoittelua. 

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Huppari alavaralla, vuoritettu huppu

Aloittelin tämän hupparin tekoa täällä. Tai siis lähinnä sitä alavaraa ja vetoketjun kiinnitystä. Huppuvärkki löytyi Verson Puodista, iso kiitos sinne! 


Ensin leikataan sopiva huppu, sekä päälliskankaasta että vuorikankaasta. Mulla oli tuon hupparin kaavana perus paitakaava, josta muokkailen sitten mitä tarvii. Huppuun mulla on muutama hyväksi havaittu kaava, joita mallailen päänteille.
 

Ommellaan päällykankainen huppu oikeat puolet vastakkain. Vuoreen jätetään kääntöaukko, minä jätän sen tuonne ylös saksen kärkien välinen alue on tässä ompelematta. Laiskottelinkin vähän, enkä vaihtanut kuin toisen neulalangan luonnonvalkoiseksi. 

Huppari jäi aiemmin tälle mallille:  

Leikkasin siitä nuo vetoketjut ja alavarat lyhyemmiksi. Nyt pitää olla tarkkana, ettei vedä vetskaria irti, kun stoppareita ei ole. 


Seuraavaksi kiinnitän hupun päällykankaan ja vuorin hupparin pääntielle. Mittaan hupparista keskitaka-kohdan, ja kiinnitän hupun sauman siihen. Vetoketjureunassa huppukappaleet tulee noin sentin verran pidemmälle kuin vaate. Kuva toivottavasti havainnollistaa vähän, vaikka onkin hitusen epätarkka.. Ja sitten se pääntiesauma ommellaan. Varo katkomasta saumurin neuloja ommellessa vetskarin yli!


 Nyt, kun huppu on kiinnitetty pääntielle, on etureuna vielä auki. Toiset ompelevat ensin etureunan ja sitten hupun pääntielle, mutta meillä on saumurin kanssa siitä asiasta vielä vähän erimielisyyksiä niin teen sitten mieluummin näin päin. Eli nyt ommellaan hupun etureuna umpeen. Survotaan huppari sinne hupun sisälle, ja ommellaan mahdollisimman läheltä vetoketjua tuo etureuna kiinni. Tarkista vielä ennen kääntöä että saumuri ei ole tehnyt vetoketjun ylityksissä hyppyjä siinä pääntiesaumassa. Jos on, niin vetoketjun vedin kyllä karkaa. Minä paikkaan sitä vähän ompelukoneella jos tarve vaatii. 


Ja sitten käännetään huppari kääntöaukosta oikeinpäin, ommellaan kääntöaukko kiinni. Käsin, jos haluaa siistiä, koneella, jos on laiska (kuten minä). 


Sitten vielä tikkasin kaksoisneulalla tuon etureunan ja hupun etureunan samalla kertaa ja ompelin resorit hihoihin. Eli VALMIS!


Nurjalta katsottuna ei ois kannattanut, ei se enää niin siisti ole mitä se oli ollut. En tuota resorikohtaa halunnut tikata kun se venyy kuitenkin pilalle. Mutta siinäpä se nyt on tuo nurjakin näkösällä. Enkä minä sen enempää osaa sanoa että miten sen teen, että siitä kohtuu siisti edes tulee, siihen mun pitäis ehkä käyttää vielä päätä vähän lisää että hoksaisin miten milloinkin teen, kun joskus se on siisti, ja toisinaan sitten jotain ihan muuta. 


Enkä sitten ota vastuuta siitä, että neulat näyttää tältä. Tämä tuli onneksi vasta viimeisillä pistoilla. Mur. Näitä onkin nyt mennyt ihan riittävästi...



torstai 28. toukokuuta 2015

Pikkuvaatetta, osa 2

56 senttiset vaatteet ovat tässä kuvakimarassa esillä. Ensin muutama yöhaalari, jos vaikka se edellisen postauksen unipussi ei ookkaan hyvä juttu.



56 cm kokoisia olen tehnyt jopa muutaman setin. Vau! 



Lisäksi tilkkulaatikon syövereistä on löytynyt ihana kangas näille housuille, mutta varmaan tämä tarvis kaverikseen jonkun vähän rauhallisemman bodyn..


..kun nämä alla olevatkin on kaikki kohtalaisen kirjavia..

On Sausage Dogia..


On valekietaisua.. (tuo päällimmäinen raita on Noshin ribbiä, ja on muuten aivan ihanan tuntuinen kangas!)


SK 5-6/2015 oli Noshin housukaava, jota piti myöskin testata tilkkuihin. Hauskan mallisia housuja, mutta nuo kaksi tummempaa on kyllä niin nafteilla lahkeilla että saapa nähdä.. Musta resori loppui kesken, siinä syy. 


Ehkä näillä selvitään, ehkä ei. Tätä kokoluokkaa olikin jo enemmän saatujen läjässäkin. 62 senttiset ovatkin sitten isoimpia mitä olen tehnyt. Paitsi muutama jumppis, mitkä vilahtavat tuolla ylempänä yhden kuvan nurkassa (Ikasyrin turkoosi sydän ja Verson mustavalkoinen kangas), Olivat niin valtavan kokoisia että en tiedä milloin lie asettuvat päälle. Esitellään niitä sitten tarkemmin kun koko selviää :D . 

Pikkuvaatetta, osa 1

Joku saattoi huomatakkin, että pidin vuoden pituisen tauon blogista. Ihan vahingossa, ja laiskuuttani. Ommellut olen, niin isompaa kuin pienempääkin vaatetta ja muutakin. Tässä nyt kuitenkin sitä pienempää, osittain itselle muistiinkin.

Kokoluokka kaikissa on n. 50 cm, kaavat on lähtöisin Ottobrelta, joita olen sitten vaihtelevasti muokannut.


Kietaisubodyt, tähtikankaat muistaakseni kankaiden yönä ostettu Tyyne-Esteriltä.

'
Keskimmäinen Sausage Dog ja ylempi ja alempi Bert, jonka olen muuttanut olkanepilliseksi. Kankaat tilkkulootasta. 


Tilkkulootasta tuli myös nämä kirjavat valekietaisubodyt. 


Kisuliinin kaavaa ja kaveria konsultoiden syntyi tämä unipussi. 

Housuja en näin pienessä koossa tehnyt ollenkaan, kun inhoan haarakiilan ompelua, ja sukkahousuja ja puolipotkareita on tullut tuttavilta riittävästi. Uutta tulokkaalle on tarvinnutkin ostaa aika vähän. 

maanantai 25. toukokuuta 2015

Huppari alavaralla

Vetoketjuhuppari alavaralla, se on kuulemma haastava kun hyvä blogi katosi netin syövereistä. Muutaman hupparin sillä ohjeella tein, ja koska se iskostui päähän kohtuullisen hyvin, päätin ottaa muutaman kuvan tekovaiheista, Sattumalta mulla oli kesken yksi pieni huppari, koko 104/110 cm.

Eli ommellaan se huppari tälle mallille, ja silitetään tarvittaessa vetoketjureunaan tukikangas (eli joustaville kankaille ainakin).

Leikataan alavara. Minä leikkaan laiskuuttani ensin sen n. 10 cm suikaleena, johon kiinnitän tukikankaan. 


Alavaran leikkaan pitkittäissuunnassa kahtia sitten kun siinä on tukikangaskin kiinni, helpompaa kuin kahden kapean soiron käsittely.


Saumuroidaan hupparista vetoketjureuna (oikeastaan aloin miettimään että miksi?, mutta teen niin kuitenkin, varmaan siksi kun aina en alavaroja jaksa laittaa) ja alavaroista toiset reunat. 

Leikataan sopivan pituuinen resori

Resori kiinnitetään hupparin noin 5 cm matkalta tuosta vetoketjureunasta keskelle päin. (eli tuonne saksen kärkien kohdille) 

Eli sen ompelun jälkeen näyttää tältä: 

Sitten alavarat paikoilleen. Tässä katson että ne saumuroidut reunat tulee keskelle, ja ulkoreunaan huolittelematon laita. 

Vetoketjun ompelun tärkein vaihe. Huijataan lapsi laittamaan oikean väriset langat ompelukoneeseen:

JES! Mää osasin!!!

Neulataan vetoketju paikoilleen. Käytän poikittain apuneuloja merkkaamaan mm. resorin puolivälin, resorin ja hupparikankaan sauman ja pääntien kohdan. Nuo joustavat kun on tosiaan joustavia toisinaan tukikankaasta huolimatta.. 


Vetoketjun ompelussa tarkista, että resorin ja hupparikankaan väliset saumanvarat kääntyy hupparikankaan puolelle. 

Sitten sen toisen puolen ompeluun. Tässä näkyy nuo poikittaiset apunuppineulat, joiden avulla vetoketjun kohdistaminen on melkeinpä helppoa. 




Nyt kun toinenkin puoli vetoketjusta on kiinnitetty, huppari näyttää tältä. Nyt voi vielä helposti korjata, jos vetoketju ei olekkaan paikoillaan niin kuin pitäisi. 


Jos tulos oli hyvä, on aika kiinnittää alavarat. Eli alavara käännetään vetoketjun päälle siten että kankaiden oikeat puolet ovat vastakkain, vetskari jää väliin. Nuppineuloilla kiinni, ja tarkista tässäkin että saumanvarat resorin ja alavaran kiinnituskohdasta kääntyy alavaran puolelle. 



Nyt on enää resorin kiinnitys, niin tämä osuus alkaa olla valmis. Vetoketjun voi halutessaan tikata vielä tuosta reunasta, mutta minä en tässä ainakaan vielä sitä tikkaa, silitys riittää. 

Käännetään resori oikein paikoilleen, neulotetaan kiinni hupparikankaaseen ja ommellaan resori helmaan paikoilleen. 


Kas näin: 
Minä joudun käyttämään ompelukonetta apuna, kun saumuri on niin kankea etten pääse sillä tarpeeksi lähelle tuota alussa ommeltua viiden sentin pätkää. Monesti olen miettinyt, auttaisiko jos sitä ompelisi kiinni pitemmän matkaa, mutta en ole vielä muistanut kokeilla. 


Ja siinäpä se, vetoketjuhuppari alavaralla. Helmaresoria en ymmärtänyt asetella kuvaan nätisti, joten aaltoilu johtuu vain siitä. Senkin voisi tikata jos viitsisi..

Ilman huppua tosin. Syystä että tämä on myös avunhuuto. Yksi pieni poika jää ilman synttärilahjahupparia, jos joku ei kätköistään löydä hupun verran tuota mustaa ullakon aarretta ja halua sitä väen vängällä mulle myydä :D . 

Jos sen kankaan jostakin saan, lupaan tehdä tähän vuoritetun hupun, ja tehdä ohjeen loppuun. 

 Muutamia tärkeitä huomioita: 
Varo nuppineuloja. Ne pistää joka kerta, ihan vaan piruuttaan. 
Muista sekoittaa ruokia välillä. Meillä oli vähän palanutta kastiketta tänään.. 
Älä syvenny liikaa, saatat luvata lapsille epähuomiossa vaikka ja mitä ;)