torstai 1. toukokuuta 2014

Reissukassi

Tästä se ajatus lähti. Suoritin eilen pienen shoppailukierroksen lähikuntien kangas- ja rautakaupoissa. Materiaalit melkein kasassa. Kirjastosta on jo kolmatta kertaa lainassa Laukkuhullun ompelukirja. Pakkohan se oli viimein toteuttaa tuo viikonloppulaukku, kun se mielessä on niin kauan ollut. 


Materiaalit


Ja tältä se sitten näyttää. 


On magneettilukkoa (nää on ostettu Mikkelistä jostain ihanasta pikkukaupasta jo vuosia vuosia sitten)..


 Vetoketjutaskua sisällä (pitsiä, tietenkin!)...


Lisää taskuja sisällä (osa omasta päästä kun en malttanut lukea ohjeita)..


Osviittaa kassin koosta antamassa tuo kirja. Pohjalla kokoa 25*48 cm. Tukena pohjassa on tietenkin hevisaurus-kirjoitusalusta. Sekä päällyskangas että vuorikangas on tuettu. Päällisessä tavallinen tukikangas, ja vuoressa liimavanu. Vanun löysin Eijan Kankaasta. Kirjassa on hyvät yksityiskohtaiset ohjeet, joita noudatin melko orjallisesti. 

Kassille tuli hintaa reipas 90 euroa kaikkine tykötarpeineen. Shoppailin kerralla kunnon kankaat, koska tuskin ihan heti käytän melkein vuorokautta laukun tekemiseen. Aloitin eilen, ja ompelin tänään äidin luona loppuun vain koska en malttanut jättää laukkua kotiin keskeneräisenä. 

Se on ku makiainen. Nyt ei malttais oottaa kesän reissuja! Tuletule pian kesäkuu, ja eka pitkä työreissu, ja laivareissu, ja kesäloma ja kaikki! 

Minä oon nyt valmis!


sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Dusty, kummipojan suosikki

Pitkään oon suunnitellut Dustyn tekemistä jollakin tavalla kummipojan paitaan. Vaihtoehtoina aplikointi ja silityskalvot. Kalvot vei nyt voiton, mutta jotenkin valjun näköiseksi jäi tuon lentsikkarievun mahaosasto. 



En tiedä oisko suu parantanut tilannetta, mutta kovin pieneen väkerrykseen ei taidot riitä. Eikä varsinkaan hermot. 

Ehkä kokeilen aplikointia vaikka synttärilahjaan sitten, nyt ei ollut kankaitakaan tähän tarkoitukseen oikeita värejä. 

Kaavana Ottobren Sulo koossa 104, pituutta lisätty pitkäselkäiselle pojalle viitisen senttiä. Josko nyt ei selkä ois aina paljaana. 



Kesä saa tulla!

Ulkona on ihana aurinkoinen ilma, minä kuvittelen että työvalo on aurinko, ulos ei nyt tee yhtään mieli. Mitä sitä muutakaan pääsiäisen pyhinä kuin ompelua pitkästä pitkästä aikaa? Katse suunnattuna kesää kohti. 


Verson Puodin Pallojemma muuntui lyhythihaiseksi huppariksi ja kaveriksi tein mustasta joustocollegesta polvihousut korkealla vyötärö"resorilla". Housut on siis kokonaan joustocollegea. Tykkään, uskon että nämä vaatteet pääsevät kovaan käyttöön kesällä. 

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Timanttisia poikia

Niitä mulla on kaks. Tässä niistä eka. 

Timantit on Käpyseltä, samaten verkko. Isompi valitsi värikseen tuon emeraldinvihreän, jonka tiesin jo ostaessa olevan haastava resorille. Mutta niin vaan Metsolasta löytyi ilman mallipalaa sopiva resori. Loistotuuri! 

Huppari on tehty Ottobre 1/14 kaavalla, koko 128. Ihan passeli näyttää olevan, ei liian pitkä niinkuin monet muut mitä olen tehnyt esikoiselle. Ehkä hihansuuresorit pitää vaihtaa pidempiin, aika näyttää miten tuo huppari asettuu lapsen päälle. 




Pieni ajatuskatko leikatessa kävi, ja meinas kankaat loppua kesken. Mutta tuo timanttirivi tuolla selkäpuolella onkin ihan kiva! 

Jatkoa seuraa, kunhan pienempi malli saa jalkaansa muutakin kuin kalsarit..

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Voihan minecraft..

Minecraft on löytänyt tiensä poikien puheisiin meilläkin, vaikka tämän talon emäntä onkin niin hurja ja kurja, ettei päästä lapsia tietokoneelle kuin ihan tositositosi harvoin, eikä koneelta mitään lasten pelejä löydy. Kavereilta tarttuu kaikkea kivaa kuitenkin. 

Iltana eräänä annoin periksi, ja kurkattiin googlen kuvahaulla mitä löytyy hakusanalla Minecraft. Löytyi Creeper. Lurkki. Piti käydä kurkkaamassa Wikipediasta  mikä se tämmönen lurkki-creeper-tyyppi on: surumielinen, vihreä-naamioitunut kamikaze-otus. Jep jep. 


Isommalle kamikazelle joustocollegepaita. Kankaat Hannan Kankaasta, jämiä hupparista ja äidille tehdyistä leggareista. Kuvio tehty silitysarkilla ja kaavana muokattu Little Lamb. Helmassa ja pääntiellä on sentään ihan oikeaa resoria. 

tiistai 25. helmikuuta 2014

Vihreä stara

Ikasyrin vihreät tähdet muotoutui esikoisen huppariksi. Kaveriksi pistin sitä samaa Hannan Kankaan vihreää joustocollegea kuin kuopuksen paidassakin. 


Silittämätön paita, ja sen kyllä huomaa. Helma kiertää ainakin kuvassa, en sitä kyllä paidasta erota. 

Kaava on Ottobren peruspaitakaava 301, huppu on sovellettu siihen omasta päästä. Pitkään arvoin että minkä värisen vuoren tuohon huppuun pistän, kunnes tajusin että eihän tuo mitään vuorikangasta kaipaakkaan. Hupun narut mummun säästöistä. 

Perään parit pakolliset pelleilykuvat, hihatkin on oikeasti ihan passelit mutta voiko kolmasluokkalainen olla kuvassa kokonaan kunnolla? 




maanantai 24. helmikuuta 2014

Puikkojemma

Olipa kerran maailman paras työkaveri. Ja on vieläkin. 
Oli myös kerran yksi yhteinen koulutusreissu, ja sen parhaan työkaverin sukkakudelma. Jokohan tuo on valmis? 

Toisen kilisyttäessä tuli puheeksi puikkojen säilytys, ja lupasin auliisti tehdä hänelle säilytyspussin. Toivottavasti tuo nyt riittää hänen puikoille. Osa sinne ainakin mahtuu. 


Kuvassa näyttää että tasku on enemmänkin vinossa. Ei se ihan noin paljon ole, mutta tosiasia on, että kyllä se jonkun verran on. En vaan yöllä jaksanut enää korjata tilannetta. Ehkä se ajaa asiansa, sen kuulen huomenna. Korjataan sitten jos ei kelpaa :D .


Kiinnitykseksi pistin nauhan jossa neppari, pitäis yltää kiinni vaikka joka väli ois täynnä puikkoja. Tähän olisin halunnut tehdä toisenkin taskurivin mutta enpä vain löytänyt passelia kangasta sitä varten. 

Ihana Jemma-puuvilla on peräisin Hannan Kankaan ystävänpäivän ylläristä. Välissä paksu tukikangas jonka löysin viimein kivijalkakaupasta ja vuori valkoista lakanapuuvillaa. 

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Vihreää vinoraitaa

Ikasyrin vihreä vinoraita joustocollege muuttui kuopuksen paidaksi. Kaavana tuttu ja turvallinen Ottobren Manni koossa 128. Poika käyttää normaalisti kokoa 116, mutta olen tuosta paidasta tehnyt ennenkin isolla koolla kun se on ollut piirrettynä esikoiselle joskus. Esikoiselle se olikin pieni samantien, ja tämä koko on pikkumiehelle passeli kun lyhentää helmaa ja hihoja. 

Kaveriksi pistin kaulukseen Hannan Kankaan yksivärisen vihreän joustocollegen. Ihan loistavaa että kankaat passaa yhteen näin älyttömän hyvin! 




perjantai 31. tammikuuta 2014

Joskus voi pukeutua pelkkiin korkkareihin

Tänään kuitenkin kanssaeläjien silmiä säästin sen verran, että jätin villasukat ja leggarit jalkaan. 

Perusihana simppeli tunika Paapiin Anniina Isokankaan suunnittelemista korkkareista. Kangas löysi tiensä meille Pehemiältä


Kaava Ottobren hupparista sävelletty. Ehkä uskallan kohta testata jotain muutakin kaavaa. Pääntie on jo vaihtunut hupuista toisenlaisiin. 

Vinoja raitoja

Olen ihan suunnattoman rakastunut joustocollegeen materiaalina. Siitä on nyt tehtynä itselle parit leggarit ja neljä hupparia/tunikaa. Tässä niistä uusin.


Pakon sanelemana jätin hupun pois, ja tein tuommoisen kiertyvän kauluksen siitä palasta mitä kangasta jäi. Käytin kyllä esimerkillisesti nyt koko palan mitä tätä ihanaa Ikasyrin vinoraitaa oli. Kaavana on monet monituiset kerrat sovellettu hupparin kaava jostain Ottobren naisten lehdestä. Kuva valitettavasti kärsi väärässä kohtaa. Ois sutannut naaman eikä vaatetta ;)

Tätä kangasta on ehkä pakko saada vielä lisää. Punainenkin houkuttaisi. Ehkä kuitenkin ompelen ensin aloitetut pois, ja mietin sitten mitä tarvitsen.. 

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Menossa mukana

Vuosi sitten tein ensimmäiset kalenterin kannet. Vuosi on vaihtunut, ja kun noita edellisiä on sen reilut kolme ja puolisataa päivää mukana kantanut, oli aika tehdä uudet. 

Kankaiden kanssa piti tehdä isoa harkintaa. Halusin jotain piristävää ja simppeliä. Halusin myös pitsivetskarin. 

Paapiin nukkuvat pöllöt kätkevät sisäänsä ihanaa Jemmaa valkoisella vetoketjulla höystettynä. 


Tänne mahtuu kaikki tarpeellinen. Ruokarahaa vetskarin taakse, kalenteri, työssä tarvittavat kortit, korttien taakse porukkalotot ja liikuntasetelit. Meneepä sinne taka myös puhelinkin, mutta en tiedä osaanko sitä siellä pitää. 

Neppariksi valikoitui pikkiriikkinen musta Baby Roland, vaikka niistä ei kovin kaksisia kokemuksia minulla olekkaan. Pääsin kuitenkin helpommalla tuon kanssa, kuin että oisin värittänyt mustalla jonkun Prymin nepparin. 

Kuvasta valitettavasti näkee kuinka järkyttävässä kunnossa silityslauta on. Uusi päällinen olisi ehkä paikallaan :D