torstai 28. helmikuuta 2013

pikkupikkupikkuruinen body

Olinkin jo unohtanut miten pieniä pikkuvauvat ovat. Tämän illan ompelus toi vähän perspektiiviä. 

Vauvat on pieniä! Ihan hirmuisen pieniä. Pikkiriikkisiä suorastaan.


Muutama tuttu odottaa lasta. Ajattelin että nyt kun on aikaa ja noita sopivia kankaanpalasia, kokeilen tehdä parit vauvalahjat. Josko pääsisivät joskus vaikka käyttöön. Tämä ensimmäinen kokeilu on jämäkangas kummipojan joululahjasta. Ostettu Oulapalasta, resori Hannan Kankaasta ja Baby Roland-nepparit Kangastukusta. Kaava Ottobre 1/12 Happy Squirrel koossa 56 cm. 

Pöllöjä juttuja

Joskus tarvii jotain nauhaa, ihan vähän vaan. Tarkoitus oli ostaa sitä 40 cm. Ihan selkeä vakaa aikomus oli etten edes vilkuile kankaisiin päin. Niinpä niin..
 


Mutta kun siellä oli noita pöllöjä. Oli ihan pakko saada. Pakko. Vaikka ne tursuaa korvistakin jo. Halusin niin kovin testata tuohon kankaaseen Ottobren Formal or Fun-kaavaa lehdestä 1/13. Olipa kamala saada tuosta pääntiestä edes kohtuusiisti. Koko nelivuotiaalle 110 cm. Himpan on kasvunvaraa, mutta kun olin taas niin innoissani sen idean kans, että en malttanut pestä kangasta ennen ompelua, niin jospa se ois kutistunut pesussa. Tai jos ei ole, ei sekään haittaa, kun lapset kyllä kasvaa :D . Toivottavasti ainakin.

BTW, sitä nauhaakin tuli mukaan 2 metriä aiotun 40 sentin sijasta ajatuksella "ainahan sitä nyt mustaa puuvillanauhaa tarvii" ja lisäksi raitaa kalsareihin.. Mutta kohtuudellahan minä siitäkin selvisin! 

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Pehmoinen Soulbird

Ihastuin mustaan Soulbirdiin heti kättelyssä, ensi näkemältä, vasta pelkkänä suunnitelmana. Anniina Isokankaan kuosit ovat valloittaneet sydämeni ennenkin. Kangas kotiutui Ikasyriltä pienten välikäsien avustuksella jokunen aika sitten. 

Olen arponut että uskallanko tästä ikinä mitään tehdä, kun kangas on niin ihana, että pian teen jonkun kamalan kämmin ja pilaan koko kankaan. Toisekseen olen arponut myös nukkaantumisongelman kanssa. Mutta kun ei tuossa pesun jälkeen mun silmään niin paljon mitään ollut, niin eilisen onnistumisen jälkeen päätin kokeilla kauan päässä muhinutta ideaa. Luonnollisesti tämänkin ehti jo Burda tehdä kaavaksi, mutta kun mulla ei ollut Burdaa, väkersin kaavat itse. 


Alla kuvat siitä ideasta. Halusin olkapäälle rypytyksen, jonka toteutin framilonin avulla. Ja mitäpä näistä kuvista paljastui? Onhan tuota valkoista haituvaa. Käyttöön tämä kai kuitenkin menee, katsotaan miten pahan näköiseksi muuttuu ekan vaatepesun jälkeen.. HARMI :( !



tiistai 26. helmikuuta 2013

Metsään meni, eikä muuten haittaa!

Ihana ompeluryhmä. Jo toinen "oma" kangas. Tällä kertaa materiaalikin on enemmän mun mieleen, joustofrotee ei oikein mulle iske, mutta tämä trikoinen. Olen rakastunut. 

Kaava on Ottobren Cool Grey hyvin pienillä muutoksilla. Iltahämärässä paidan kuvaaminen oli sen verran haastavaa, että värit eivät kyllä päässeet ollenkaan oikeuksiinsa. Mutta mun kuvaustaidoilla tähän on tällä kertaa tyytyminen. 

torstai 14. helmikuuta 2013

Joskus on vaan mahdotonta vastustaa kiusausta

Täällä kudotaan nyt mattoja. Oikeita räsymattoja. Äiti toi tullessaan lakanan, se on peräisin minun enon vaimolta. Aivan ihana. Ei edes liian ohut vaatteeksi. En voinut vastustaa kiusausta. 

Otin sakset käteen ja saksin, ompelin, silitin ja ompelin. Ja ai että, tästä tuli kyllä varsin herttainen liivimekko. Tässä on vain yksi vika. Ei ole käyttäjää. Saatanpa arpoa sen jollekkin joskus, tai ehkä myyn, tai mitä jos annankin kummilapselle, tai jollekkin muulle sukulaisen muksulle. Hetken se viettää nyt kuitenkin ompeluhuoneessa katonrajassa hengarissa ihasteltavana. 


Kaava oma, koko ehkä jotain 110cm. 

Ja onneksi tätä kangasta jäi vielä moneen muuhunkin vaatteeseen :D . Matonkuteet eivät tuohon yhteen lakanaan lopu, yhden sortin terapiaa niidenkin leikkaaminen..

valkoista valkoisella

Aluspaita kokoa 128. Kaava on oma, ja kantit näyttää nyt siltä että ne vaihtuu resoreiksi kun vetää niin tyhmästi ruttuun tuo jersey kanttina. Toki riippuu siitäkin mitä käyttäjä paidastansa tuumaa. 


Kuvion bongasin työmaalta. Oli yhdellä kolleegalla iskenyt tekemisenpuute, ja oli saanut aikaiseksi tuon kuvion johonkin suttupaperiin. Minäkö siitä innostuin, kopioin, suurensin, jäljensin, ompelin, silitin ja tykkäsin.  Ei pitäis olla liian lapsellista ainakaan.

Toisaalta olihan tämä vähän haastekkin. Toinen työkaveri kun oli kovasti sitä mieltä että miten tuon kuvion muka paitaan saa. Paita lähtee näytille, ja samalla saatan vaikka vähän lällättää. Tämähän on vain yksi tapa. Mutta ihan kuin se ois nyt väärällä puolen paitaa tuo kuva. En tiedä. Onpahan itse tehty :) 

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Muisto vain

Pitkään arvoin, ostanko tätä kangasta. Yllätyshullu kun on, niin pitihän sitä sitten saada kaappiin. Aikani mietin sitten, että mitä siitä teen. Kuosi on nätti, mutta tuo joustofrotee mun päällä tuntui oudolta ajatukselta. 

Mutta tarpeeksi monta aikuisten vaatetta kun tästä oli nähnyt, oli ajatus selvä. Pienten hankaluuksien jälkeen kauluskin on saatu kohdalleen, ja paita on oikeastaan ihan loistava. Tällä ei ehkä tule töissäkään kylmä. Pitää ainakin testata huomenna, minä kun olen melkoinen vilukissa. Kaulukseen piti saada jotain potkua, ja kun tuo turkoosi on niin mieluinen väri nyt, se pääsi sinne. 


Molemmat kankaat Hannan Kankaasta ja vetoketju varmaankin Kärkkäiseltä. Kameran taakse pääsi nytkin ompeluseurana ollut äiti, ja kuva koki pienoista säätöä kun en todellakaan ollut edukseni tuossa kuvassa :D 

perjantai 1. helmikuuta 2013

poppana on pop!

Poppanastakin saa pirteän näköistä. Oman näköistä. Rakastuin uusiin väreihin, mitä poppanakuteisiinkin on tullut. Turkoosi ja pinkki on Kauhavan Kangasaitan värejä, ja pistaasi jonka piti olla lime, on Poppanavakasta. Siis piti olla sen vuoksi kun se näytöllä näytti ihan limeltä tuo pistaasi. Ensin tuli pettymys, mutta valmiissa liinassa sävy on ihana. 


Ja kamerassa näytti olevan joku tahra tai jotain. 

Lisäksi on kudottu karkkiraitaa näillä samoilla sävyillä. Se on solmimatta vielä. Nyt tukilla on 20 metriä mattolointa :)